H. Franck
Halki malaijilaisen aarniometsän
Toim. Teuvo Pakkanen
Otava, 1918
25 s.
No jopa oli kirjanen. Kirjasen alussa, ilmeisesti toimittaja Pakkanen kuvaa näin:
"Jo ylioppilaana ollessaan amerikkalainen Harry Franck oli päättänyt tehdä matkan maan ympäri ilman rahaa. Suoritettuaan tohtorintutkintonsa hän toteutti aikomuksensa. Siinä hänelle oli eduksi, että hän englanninkielen lisäksi puhui sujuvasti saksaa ja ranskaa ja myöskin hallitsi espanjan- ja italiankieltä. Jo aikaisemmin hän oli lyhyillä matkoilla hankkinut elatuksensa työllään. Hän oli risteillyt Atlantinmerellä kerran karjanhoitajana ja kerran matruusina. - Franck ei ottanut matkalleen aseita, matkatavaroita eikä ruokavaroja, ainoastaan Kodak-valokuvauskoneen ja 104 dollaria valokuvauslevyjä varten. Koko matkansa aikana hän ei yrittänytkään kohota tavallisen työmiehen säädyn yläpuolelle. Tästä retkestään hän on kirjoittanut mieltäkiinnittävän kirjan nimellä 'Kiertolaisena maailman ympäri'."
Tämä pieni kirjanen ilmeisesti perustuukin tähän hänen kirjaansa (A Vagabond Journey Around the World 1910, ilmestynyt suomeksi nimellä Pennittömänä maapallon ympäri, WSOY, 1939).
Pienen esittelyluvun jälkeen alkaa lyhennelmä H. Franckin kertomuksesta matkasta jossain Birman (Burma?) ja Siamin seutuvilla kohti Bankokia.
Odotin kirjaselta hieman enemmän matkan syistä ja tarkoituksesta, mutta se keskittyi vain kuvaamaan Franckin ja hänen australialaisen matkatoverinsa selviytymistä halki viidakon
Pöyristyttävintä kirjassa oli ne alkuperäisasukkaiden kuvaukset, joita kirjassa esitettiin.
"Me päätimme lähteä hetki matkalle. Palvelija meni ulos verannalle ja käksi boh'n (päällikkö) neuvotteluhuoneeseen. Se oli todellakin villi olento. Ruumiiltaan hän oli hoikka ja kulmikas, rotuunsa nähden iso, vaikkakin meidän mittapuumme mukaan pieni. Iho oli nahkanruskea, tukka lyhyt ja pörröinen, silmät pienet ja levottomat, katse muistutti hiukan leopardia."
Tämä kuvaus ei vielä kovin pöyristyttävä ole, mutta kuvaus jatkuu:
"Hänen hampaansa olivat betel-pähkinän puremisesta pikimustat, ja esiinpistävät poskiluut viiston otsan alla tekivät hänen kasvonsa rumiksi."
En voinut olla hätkähtämättä tuon sanan kohdalla - rumiksi.
"Kaiken kaikkiaan se oli olento, joka olisi ollut omassa elementissään rääkyessään metsä-ihmisenä aarniometsän puitten latvoissa" ei anna sekään oikein arvostavaa asennetta. "Mutta hänen pukunsa oli komean värinen", myöntää seikkailja Franck.
Kun miehet vaeltaessaan saapuvat nälissään erääseen kylään, he kohtaavat Franckin kuvauksen mukaan "kaksi laihaa syöjätärtä". Kyläläiset eivät ole halukkaita myymään ruokaa länsimaalaisille oudoille muukalaisille, joten nämä käyttävät oman käden oikeutta, tosin jättäen myös maksun valmistamastaan ruoasta. Yrittäessään samaa keinoa myöhemmin toisaalla he eivät onnistukaan vaan kylänväki käy heidän kimppuunsa ja vaikka miehet saavat väen karkoitettua vei väki kaiken mukanaan ja Franckin kuvauksen mukaan jäljelle jäi vain "ruskea lapsikakara, joka ryömi ulvoen pitkin lattiaa", mikä taas vihlaisi sydänalaa kuvauksen raakuudessa. Oppaansa avulla miehet saavat lopulta syödäkseen kuljettuaan nälissään rämeiden ja pensaikkojen kautta seuraavaan kylään. Opas haluaa ostaa miehiltä kypärän, jonka Franck myykin kahdella tecalilla, joista toisen Franck antaa isännilleen. Vaikka toisaalta alkuperäisasukkaiden kuvaukset saavat välillä haukkomaan henkeä Franck ei kuitenkaan tunnu käyttävän heitä hyödykseen ilman vastinetta.
Lopulta matkalaiset saapuvat Rehangin kasarmille ja eurooppalaisen vieraanvaraisuuden äärelle.
"Puolen tunnin ajan kulkivat he bungalovimme ja komendantin asunnon väliä kuljettaen höyryäviä vatteja. Pieni pöytämme oli vaipuaa kokoon kuormansa alla, ennenkuin kersantti antoi merkin, että saimme ruveta syömään. Siinä oli keitettyä kalaa, reisipaisti, kyljystä ja silavoitua lintua, hedelmiä ja vihanneksi hämmästyttävät määrät ja lajit. Kersantti nauroi meidän hämmästyksellemme ottaessaan taskustaan esille parin veitsiä ja kahveleita."
He olivat saapuneet sivistyksen äärelle.
Lopussa on taas lyhyt kuvaus siitä, kuinka Franck tovereineen sai vielä kokea paljon ennen saapumistaan Bankogiin josta hän seuraavaksi matkasi Honkongiin.
Tämä lyhyt kertomus kuvaa hyvin kolonialistista aikakautta. Kun hieman katselin kartttoja seuduista joita Franck matkasi näyttävät nykykartat hyvin erilaisilta. Myös maidet nimet ovat muuttuneet eikä enää puhuta sen paremmin Birmasta kuin Burmasta, joka nykyisin tunnetaankin Myanmarina.
Vaikka tässä toisaalta oli seikkailun makua ja olojen ja luonnonkin kuvausta, niin tämä oli pieni pettymys. Toisaalta lukisin mielelläni sen pitemmän teoksen, josta on laaja kuvaus Matkakirjoja-blogissa. Ehkä se antaisi hieman paremman ja monipuolisemman kuvan, kuin mitä tämä lyhyt kuvaus antaa.
---
Helmet 2020 -lukuhaaste kohta 41: Kirjassa laitetaan ruokaa.
Kirjallinen maailmanvalloitus: Myanmar (entinen Burma)